Quantcast
Channel: quun puutarha
Viewing all 340 articles
Browse latest View live

Kalliokieloja

$
0
0

Lehtokalliokielo - Polygonatum odoratum, 30.7.2017
Kalliokielovertailu 19.6.2017
Kalliokieloihin ihastuin puutarhainnostukseni alussa - kaunis tapa millä nämä kielot nousevat keväällä oli yksi niistä, unohtamatta kasvutapaa ja miten vesipisarat viipyilevät sateen jälkeen lehdillä. Puutarhaan kaipasin myös vihreitä kasveja kaikkien värikkäiden kasvien rinnalle.

Yläkuvan kuutamopuutarhassa on asustellut samassa paikassa jo yli kymmenen vuoden ajan lehtokielokasvusto, mikä on vähitellen suurentunut. Toverina sillä kasvaa keltalehtistä mesiangervoa ja purppuraheisiangervo. Lehtokalliokielo tuli vaihtotaimena jo vuonna 2004, kun alueella aikoinaan toimi muutaman innokkaan puutarhanaisen kokoonpano Multahelmat. Kävimme toistemme luona ja vaihdoimme kasveja innokkaasti. Se oli kyllä ihan parasta aikaa.

Matkan varrella lehtokieloja on löytynyt vihreälehtisenä viisi erilaista joista suurin on tarhakalliokielo (P .x hybridum), toiseksi suurin lännenkalliokielo (P.biflorum), kolmannen nimi hukassa (pyöreimmät lehdet), lehtokalliokielo (P.odoratum) ja kaikista pienin on pikkukalliokielo (P.humile) - vain 15cm korkea. Kirjavalehtisestä en viitsinyt vartta katkaista kuvaa varten.

Pikkukalliokielo matkasi luokseni kirjeessä 2006 - sain sen kasvivaihdossa puutarhafoorumin kautta. Aikansa kasvi etsi sopivaa paikkaa. Ongelmana oli kasvin koko, kun suurin osa muista kasveista on nopeammin leviäviä ja "söivät" pienen kielon elintilaa. Sitten se unelmakasvupaikka löytyi - sammaleisien kivien viereltä. Siihen tämä miniatyyri on kotiutunut. Useinkaan puutarhavierailijat eivät sitä edes huomaa ja vielä harvemmin yhdistävät kieloksi kukinta-ajan ulkopuolella. Söötti ja hauska kasvi oikeassa paikassa.

Pikkukalliokielo - Polygonatum humile, 30.7.2017

Nauhustarha

$
0
0

Kesän yksi projekteista oli vähentää siemenistä levinneiden nauhusten määrää, voi pojat niitä oli paljon. Niin kauniita kuin ihania nämä lehtevät nauhukset ovatkin, niin niiden määrä oli jo aikamoinen. Osa siementaimista oli ehtinyt kasvaa jo suureksi.

Yläkuvan nauhukset saivat jäädä, mutta harvensin väheihin kasvaneita siementaimia, pääasiassa valtikkanauhusristeymiä. Alakuvan siementaimet muuttiva toisaalle, kun paikka oli varattu uudelle hempeän värisille perennoille.



Komposti sai paljon täytettä kukkavarsista, etteivät enää leviäisi. Onneksi leviäminen on rajoittunut hyvin pienelle alueelle. Täytyy vain jatkossa itse olla aktiivisempi ja kylmästi harventaa. Puutarha on ylikasvanut kun itse on niin hellämielinen, että haluaisi katsoa mitä kaikista kasvaa.

Kiersin ympäri puutarhaa ja keräsin erilaisista nauhuksista lehtiä. Aika hauska kokoelma ja suurin osa on näitä siemenristeymiä. Vain punalehtisiä on tullut ostettua ja pari saatua.

Nauhuskokoelma, 2.8.2017

Tähtiputkia

$
0
0
Pihan tähtiputkia

Kaikista tummanpunaisimmat tähtiputket asuivat keltaisen tuijan vierellä ja pidin kovasti yhdistelmästä. Aikaa myöden pienestä tuijasta on kasvanut pari metrinen ja tuuhea.

Kesällä oli aika siis uudistaa ja siirtää tähtiputki toisaalle - uuteen tekemääni tummanpunaisten kukkien alueeseen.. Tässä vanhassa kuvassa tähtiputki on kauneimmillaan.
'Hadspen Blood'

Kirjavalehtistä 'Sunningdale Variegated'-lajiketta olen jakanut ja siirrellyt. Se on niin kaunis ja elinvoimainen. Kuvan kasvi asuu lumipallotarhassa, tai paikan nimi täytyisi ehkä muuttaa kun lumipallo kaatui painavan lumen painosta, eikä sitä saatu enää elvytettyä.





Keväänmerkki

$
0
0

Yksi keväänmerkeistä on Gardener's Worldin uuden kauden alkaminen. Tässä ensimmäisessä puolentunnin jaksossa Montyn puutarhassa oli vielä hieman lumikuorrutetta, mutta kevät on siellä jo paljon edellä - lumikellot, krookukset ja jouluruusut kukkivat kauniisti.

Täällä Etelä-Suomessakin meitä on hellitty kerrankin mukavalla talvella, mitä voi kutsua talveksi, ja pakkasta sekä lunta on riittänyt. Rivitalopuutarhamme Partapuutarha on vielä täysin talviunilla, ellei silmujen pienoista viherrystä lasketa. Lumet varmasti häviävät muutaman päivän sisällä - vesisade vähitellen kadottaa lumikasoja pois.

Montyn, Nigelin ja Nellyn mukana pääsi jo nauttimaan tulevasta keväästä ja seuraan sarjaa aina suurella innolla puutarhasuunnittelu-vihkoni kera ja merkitsen vihkoon muistiin kivoja näkymiä ja kasviyhdistelmiä, joita voisi toteuttaa.

Vaikkei kaikki kasvit olisivatkaan täällä kotopohjolassa talvenkestäviä, niin aina löytyy kasveille korvaavat joko muodoiltaan tai väreiltään. Välttämättä kasvuolosuhteet eivät silloin ole yksi yhteen, mutta ideat pystyy toteuttamaan jollain tasolla.

Tästä jaksosta erityisesti jäi mieleen erilaiset pilarimaiset havut yrttitarhassa. Niillä saa niin kivasti talven ja kevään ajalle mielenkiintoa ja korkeuserot tasaisessa puutarhassa tuo aina kivaa vivahdetta.

Mikä sinulle jäi jaksosta mieleen?


Katvion kavereita

$
0
0

Entisessä alppiruusutarhassa katvio jatkaa eloaan ja vaikkei nyt ihan joka vuosi ehdikään kukkia, niin pidän tästä kauniista lehdistöstä kovasti.  Mikäli syksy on pitkä ja lämmin, eikä halla nipistä niin katvio kukkii kauniin vaaleakeltaisin ja hieman epätodellisin vahamaisin kukin.

Kaksi Haaga-alppiruusua alueella ennen kasvoi, mutta alppiruusuthan alueelta hävitin, kun suojapuusto katosi johtuen syysmyrskyistä ja puiden kaatamisesta.




Keväällä ilahduttava vaaleankeltainen keltakielokki on myös lehdistöltä ja kasvutavaltaan herttainen, ja sille tulee myös kaunis syysväri. Tällaisille aikaisin talvilepoon meneville kasveille olen istutanut kavereiksi talvi- tai ikivihreitä kasveja, ettei penkeistä tulisi kovin paljaita. Syksy- ja talvikausi kun meillä kotimaassa on niin pitkä.

Keltalehtinen hopeatäpläpeippi ja purppurakeijunkukka on pitkään raikkaan värisiä ja peittävät maata, ettei siemenrikkakasvit pääse edes itämään.



Vaaleanpunainen rentoakankaali rönsyilee kielokin ja kuunliljan välissä. Tämä kuunlilja taitaa kyllä kaivata jakamista, kun on jo kyse vanhasta juurakosta mikä ei enää jaksa tuottaa kuin pienikokoisia lehtiä.  Etualalla kasvaa varjoyrtti.



Alppiruusujen paikalle sai mukavasti tilaa ja nyt kotkansiipien ja keltakirjavan lehtoakileijan välissä on keltapeippi 'Herman's Pride', se kukkii keväällä/alkukesästä eikä rönsyile juurikaan. Sen "isoveljen", peruskeltapeipin hävitän puutarhasta vähitellen, sille kun ei ole mitään isoa pensasryhmää jonka alla se saisi levitä ja kukkapenkeissä se on turhan nopea.


Alppiruusutarha on entinen komposti ja siellä on puutarhan mehevin multa. Siirsin ja jaoin sinne punertavalehtisiä kyläkurjenpolven siementaimia ja kuunliljaa, sekä kultatesma-heinää. Nurkka on varjoisa joten se vaati hieman jotain väriä.






Metsäpuutarhan syksyä

$
0
0

Viime kesänä oli nähtävissä metsäpuutarhassa kasvun hurmaa kun suuri ja risuttunut kuusiaita kaadettiin toissa maaliskuussa pois.

Kaikkien kasvien kasvu oli paljon vahvempaa kun auringosta ja vedestä kilpaileva kasvusto oli poistettu. Jäljelle jäi vain muutama isompi kuusi. Valo-olosuhteet muuttuivat varjoisasta puolivarjoisaan ja sehän riittää kovasti näille metsäpuutarhan kasveille.

Edelleen näin syyskuun puolivälissä alueella on koristeellisten ja värikkäiden lehtien toimesta paljon katseltavaa ja suurin osa lehdistöstä on heleän värisiä.



Kelta-vihreälehtinen sara, lehtoimikkä ja Kabitan-kuunliljat muodostaa yhden kelta-vihreän alueen. Rakastan käyttää samaa väripalettia toistuvasti, siinä on jotain niin jännittävää ja varjopuutarhoissa on mahdollista leikkiä lehtien väreillä eikä kukintaa edes kaipaa. 


Pieni Perkeo-jaloangervo aloittaa kukinnan. Sillä on niin kauniin tumma lehdistö ja jäykkä kasvutapa. Oivallinen maanpeittokasvi vaikka kuunliljojen kaveriksi. Meillä se asustaa pienen Kabitan-kuunliljan ja lehtoimikän välissä.

 Näille haltiankukille tai tiarelloille ei ole enää nimiä. Laput ovat kadonneet jo aikaa sitten.


Kehtolehti

Kultatesma-heinä ja keltalehtinen kuunlilja

Rohtosuoputki

Metsäimarre, vaaleanpunainen imikkä ('Dora Bielefeld') ja tummakurjenpolvi 'Samobor'


Metsäimarre alkaa vähitellen ruskeattua

Sara ja lehtoimikkä


 Alueella kasvaa aika pienikasvuisia lajeja ja korkeutta ryhmään tuo suuri kilpiangervo. Valkoiset lehtoakileijat, vaaleanpunainen kevätlinnunsilmä  ja jouluruusut ovat jo tältä kaudelta kaikkensa antaneet ja odottavat talvea.

Korkeutta alueelle tuo oman puutarhan siemenistä kasvattettu valkoinen aitoukonhattu. Sille paikka on kyllä aavistuksen liian heikkoravinteinen ja valoakin saattaisi tarvita hieman lisää.


Lumipallotarhan ruskeutta

$
0
0
Valkoisten jaloangervojen takana on kuolanpioni ja sen takana timanttituija.


Parikymppisenä innokkaana kotipuutarhurin alkuna syksy merkitsi kauden päätöstä ja kasvien kuolemista, ja tunsi pettymystä, kun kasvit ruskettuivat. Sakset kädessä ahkerasti mentiin ja leikattiin kaikki vähänkin ruskettunut pois.

Nyt kun aikaa on mennyt ja puutarhuri vanhentunut on matkan varrella suhtautuminen syksyyn muuttunut - puutarhasakset saavat roikkua puutarhavajan seinällä kevääseen saakka ja kasvit saavat jäädä lunta keräämään tai talventörröttäjiksi. Ruskean eri sävyistä nauttii ja osaa nähdä ruskettuneista kasveista kauneutta uudella tavalla.

Tähtiputki yhdessä keltalehtisen kuunliljan ja kahden erilaisen valkokukkaisen jaloangervon kaverina.

Tähtiputki

Keltalehtinen kuunlilja jaloangervojen ja kurjenpolven puristuksessa

Syksyä puutarhavajan kupeessa

$
0
0

Puutarhavajan takana keltainen kesäesikko lopettelee kukintaa ja pian sen vierustoverit koivuangervo saa kauniin punaisen syysvärin ja kääpiökoiranheisi muuttuu hieman lilahtavalehtiseksi ilmojen kylmetessä ennen kuin sekin tiputtaa lehdet.





Omenapuun alustaa olen uudistanut, mutta loppuosa siitä on entisellään  - purppuraheisiangervo tuo dramatiikkaa valko-vihreäkirjavien kuunliljonen ohessa ja erilaiset valeangervot ottavat omaa tilaansa. Valeangervot ovat vielä pieniä, kun hieman loukkaantuivat siirroista. Humala kiipeilee seinää pitkin, tänä vuonna sen kasvuvoima oli muihin vuosiin nähden hieman heikompi.



Ripsialpi nojailee keltaisen kuunliljan ('Zounds') vasten. Punainen lehdistö on ripsialpissa näin syksyllä haaleampi, mutta läheltä katsottuna se on kaunis. Keltaiset kukat pilkistävät punertavan lehdistön lomasta ja kukinta on edelleen runsasta.



Penkin takana häämöttää kuutamopuutarha ja siellä ovat syysleimut parhaillaan kukassa. Pajuangervojen hävittämisen jälkeen kuutakopuutarha saa valoa ja koko alue tulee kauniimmin esille.

Puutarhavajan edustan istutukset ovat hyvässä kasvussa eikä pakkanen ole vielä vieraillut. Istuttamani metsäkuuset ovat jo suuria ja ne omalla olemuksellaan estävät kylmän saapumisen tälle alueelle. Muutenhan alue on suoraan kohti pohjoista ja lakeuden viima pääsisi alueen kasveja pakastamaan.




Keltainen tuija ja kartiovalkokuusi tuovat pienet sopukat kuunliljoille ja tätä aluetta myös hieman muokkasin tänä syksynä siirtämällä punaiset tähtiputket toisaalle ja siirtoistuttamalla muualla kasvaneen Wolverine-kuunliljan valkokuusen edustalle. On mukava kun Sagaen sama värimaailma jatkuu nyt tässä toisessakin kuunliljassa.


Siniheinän ja erilaisten kurjenmiekkojen välissä on niin ikään kuunliljoja, millä kermankeltainen reuna ja vihreä keskusta. Nämä muodostavat jo mukavat peittävät mättäät ja niiden alustalla on ihan pientä Kultakruunu-kuunliljaa, mikä on Satakunnan taimitukun omaa tuotantoa.


Hosta 'Kultakruunu'



Jalkalehti

$
0
0
Himalajanjalkalehti
Podophyllum hexandrum

26.5.2016
Ruskeantäplikkäänä nouseva himalajanjalkalehti on kevään yksi hauskimmista kasveista seurata ja tunnetaanhan se myös nimellä peikonkirsikka, mikä kuvaa minusta sitä täydellisesti. Lehtiruusukkeen välistä pilkistää aluksi vaaleanpunainen kukka, mistä itselle tulee mieleen ruusun tai kirsikan kukka.

Jalkalehden oranssit hedelmät ovat kypsänä syötäviä ja ne kuulemma maistuvat makealta. Raaka hedelmä on myrkyllinen ja  maistuu kitkerältä.

Jalkalehtiä puutarhassa on kasvanut pitkään, mutta aivan väärässä paikassa (yksi on siirtolistalla) ja tämän kaunottaren sain puutarhaystävältäni yllätyslahjaksi keväällä 2016. Oli ihana saada näin hyvävointinen ja ja nupullaan oleva kasvi. Istutin kasvin alppiruusutarhaan, muhevaan kompostimaahan.









Juurakko-ostoksia

$
0
0





HongKong-tavaratalon juurakkovalikoimaa


Pitkästä aikaa, siis vuosien ja vuosien tauon jälkeen innostuin ostamaan juurakkopusseja. Oulun aikoina, vuosina 2005-2010 perennojen juurakoiden ostovimma oli suurimmillaan ja koska sen aikaiset kokemukset olivat sen verran vaihtelevia niin innostus meni, enkä ole sen koommin näistä innostunut.

Yksi ongelma oli ettei kasvatuspaikkana ollut muuta kuin joko pimeä kellari, lämmittätön kasvihuone tai kasvatus sisätiloissa. Istutusaikaa sai hieman venytettyä, kun avasin hieman pussien suuta ja sumuttelin multaa kosteammaksi tai laittamalla pelkät juurakot vesiastiaan ja viileään tilaan kuten jääkaapin vihanneslaatikkoon tai eteistilaan.

Sisätiloissa kasvatuksessa ilman lisävaloja kasvusta tulee honteloa. Päätin nyt kuitenkin esikasvattaa nämä sisätiloissa. Leikkaan vanhan ja hontelot lehdet pois, kun tai jos saan kasvit puutarhaan saakka kasvamaan.

Toinen ongelma oli rikotut lupaukset ja usein pussin sisällöstä kasvoi tuiki tavallisia tai täysin väärää kasvia. Tosin siihen aikaan kokemukset olivat vain muista perennoista, kun kuunliljoja ei juurikaan myyty juurakkoita tai jos myytiin niin valikoima oli todella suppea.

Nyt onkin hauska kokeilla vähän erikoisimmilla lajikkeilla täytyykö lupaus oikeista lajikkeista ja onko nämä virusvapaita. Onhan saattanut olla, että vuosien saatossa yritykset ovat kiinnittäneet reklamaatioiden vuoksi huomiota lajin/lajikkeen oikeellisuuteen.

Tarkistan ostettavat pussukat hyvin tarkasti ja vertailen juurakoiden kokoa ja valitsen ne muhkeimmat juurakot, mikäli niissä on eroa ja juuret näyttävät hyvältä. Olen siis se rasittava asiakas, joka parkkeeraa hyllyn eteen pitkäksi toviksi hypistelemään.





©HostaLibrary

'Blue Ivory' on monelle tutun 'Halcyon'in jälkeläinen ja myös Blue Ivorylla on hieman nahkeat lehdet ja kevätaikaan lehden keskusta on sininen ja kauden edetessä keskusta muuttuu sinivihreäksi. Lehden reunoja koristaa ensin kermanvalkea reunus ja myös se muuttuu kesän edetessä valkoiseksi.  Jalostaja on Bill Meyer/Luc Klinkhamer 2009.







©HostaLibrary

White Feather'ia on monessa lähteessä sanottu hankalaksi kasvattaa ja tarvitseekin paljon valoa. Lehtien noustessa maasta ne ovat täysin valkoiset ja vähitellen lehtisuonet tulevat vihreiksi ja lehdet vihertyvät. Kirjokuunliljan lajike, jalostaja Gerard Heemskerk 2005.













Meillä kasvaa puutarhassa hyvin samankaltainen, mutta täysin keltalehtinen versio, joten uskoisin tämänkin viihtyvän. White Feather'in juurakoista yritin valita suurimman, mutta aika pikkuinen se oli, mutta siinä oli jo pientä lehden alkua.
Istutetut juurakot, White Feather sai joulupukki-tarran merkiksi.

Kerrottu valkovuokko

$
0
0

Anemone nemorosa pleniflora/f. alba plena
26.5.2016

Keväällä on paljon nähtävää, mutta vuosien myötä yhdeksi odotetuimmaksi kevätkukkijaksi on noussut valkoinen ja kerrattu valkovuokko. Sateella ja iltaisin sen kukat nuokkuvat alaspäin ja kauniina päivänä kukat ovat terhakkaasti pystyssä. Kukan keskusta on pörröinen ripauksella vihertävää.

Lisäksi se on yhtä helppo kasvattaa kuin kotoinen valkovuokkomme. Kasvupaikkana sillä on hiekkainen pieni alue sudenmarjan ja kääpiöjaloangervon välissä. Valkovuokon hävittyä loppukaudeksi maan alle nämä reunustoverit kasvavat peittämään paljasta kohtaa.

Vaikka valkovuokon kasvukausi ja kukinta on melko lyhyt, niin ne täyttävät koko olemassa olollaan paikkansa odotetuimpien kevätkukkijoiden joukossa. Kerrattu muoto kukkii tosin hieman pitempään kuin luonnonvarainen valkovuokko.




Kerrattu valkovuokko ja sudenmarja
Anemone nemorosa pleniflora & Paris quadrifolia


Kevään pienet kukkivat perennat

$
0
0
Kevään kukkivista perennoista on monelle tuttuja ovat joka paikassa viihtyvä vuorenkilpi, auringon kanssa keltaisena kilpaa loistava kevätvuohenjuuri, värikkäät esikot, mattomaisena leviävä sinikukkainen kevätkaihonkukka ja vaaleanpunertavat pikkusydämet.

Omiksi suosikeiksi on vuosien saatossa tulleet heidinkukka, kevätlinnunherne, keltakielokki & erilaiset tiarellat ja haltiankukat. Näitä pieniä perennoja on kiva yhdistellä isompien perennojen tai pensaiden alustoille.


Heidinkukat kukkivat valkoisin tai hieman liloin kukin, ja ne leviävät siemenestä. Kuvassa on tällainen iloinen siemenestä kasvanut mätäs, jossa on sekaisin molempia sävyjä. Valkoiset taimet erottaa hieman vaaleammanvihreistä lehdistä ja kukkaversissa ei ole häivähdystä punaisesta.

Siementaimia nostelen purkkeihin jatkokasvamaan. Selkeästi heidinkukat viihtyvät talvikuivemmassa kasvupaikassa ja hiekkaiseen paikkaan ne ovat erityisesti olleet tyytyväisiä ja siemenet ovat siellä itäneet parhaiten.

Kasvukorkeutta heidinkukilla on n. 30cm ja itse mätäshän on varsin matala, joten sopii erityisen hyvin istutusalueiden etualalle.  Heidinkukat kuuluvat esikkokasveihin.

Heidinkukka
 Cortusa matthioli
26.5.2016

Kevätlinnunherne 'Alboroseus' on hempeän punainen, mutta hyvin kestävä kasvi ja myös se leviää onneksi siemenistä. Tämänkään osalta ei tarvitse pelätä massakansoitusta vaan ihania uusia pikkukasveja, mitä voi siirrellä emokasvin luota tuomaan iloa muihinkin istutusalueisiin.

Kokonaiskasvukorkeus tällä vaaleanpunaisella on myöskin noin 30cm ja se sopii myös metsäpuutarhan kasviksi.


Kevätlinnunherne 'Alboroseus'
Lathyrus vernus 'Alboroseus'

Haaleankeltainen keltokielokki on kolmas suosikkini ja varma kukkija puolivarjoisassa metsäpuutarhassa. Keltakielokilla on erityisen kaunis kasvutapa noustessaan maasta ja kasvaessaan lopulliseen kasvukorkeuteen, mikä on siinä 30cm tietämillä tai vähän yli.

Sen kaverina kasvaa hempeän lila hämyvuokko korostaen toisiaan, voit kurkistaa yhdistelmän tästä.

Keltakielokki
Uvularia grandiflora

Erilaiset tiarellat ja haltiankukat viihtyvät valoisilla paikoilla, mutta myös puolivarjossa hitaasti nousevien kuunliljojen ja jaloangervojen kumppaneina. Useissa kukkavarsissa on joko valkoiset tai hieman vaaleanpunaiset "pulloharjat".

Kuvan kasvin tarkempi nimi ei ole tiedossa, kun se on ostettu nimettömänä.




Suikero- ja palloesikko

$
0
0
Valkoinen suikeroesikko
Primula pruhoniciana 'Shneekissen'

Keväällä 2016 ihastelin esikoiden värikimaraa niin tällä kertaa on vuorossa hempeämpää.

Pienet hieman kiiltäväpintaiset lehdet tiiviinä mättäänä lähellä maanpintaa ja ruskeiden varsien päässä säihkyvän valkoiset kukat, sellainen on suikeroesikko. Korkeutta suikeroesikolla on siinä 15cm ja Särkän perennataimistosta 2010 hankittu pikkuesikko on viihtynyt Etelä-Pohjanmaalla mainiosti.

Olen suikeroesikkoa kasvattanut parissa eri kohtaa puutarhassani ja molemmissa on hieman hiekkainen maa eli talvimärkyys ei ole ongelmana ja pienilmasto hyvä puiden vuoksi, joten esikko on viihtynyt ja levinnyt, ja kukkii uskollisesti joka kevät. Särkän sivuilla tämän esikon kestävyydeksi mainitaan melko arka ja valo-olosuhteeksi aurinkoinen. Aurinkoisen paikan sijaan olen tarjonnut puolivarjoa metsäpuutarhasta ja se on tuntunut riittävän oikein mainiosti.





Violetti palloesikkomätäs on jo vanha ja haluaisin sitä hieman jakaa, mutten uskalla, kun muut palloesikot ovat siirroista hieman loukkaantuneet. Meidän savinen maa on palloesikolle haasteellinen mutta juuri tämä mätäs viihtyy joten siirron sijaan mieluummin raivaan muita kasveja palloesikon ympäriltä.

Denticulata tarkoittaa lievästi sahalaitaista ja viittaa kasvin lehtiin. Palloesikot onkin hienoja peittokasveja kukintakauden ulkopuolella ja pidän erityisesti siitä yhdistettynä kuunliljojen ja jaloangervojen kera.

Kuten kuvastakin näkyy - en leikkaa syksyisin oikeastaan minkään kasvin varsia alas vaan annan luonnon hoitaa homman. Keväällä hieman kädellä rapsuttelen kuivia ja rapsakoita lehtiä tai levitän kerroksen uutta multaa tai kompostia edelliskesän lehtien päälle. Puutarhassa on monia asioita, joita tekemällä vähemmän saa paremman tuloksen, kun madoilla on ruokaa ja ötököillä piilopaikkoja.
Palloesikko
Primula denticulata

Onnelliset kimalaiset

$
0
0
Lehtoimikkä
Pulmonaria obscura, 6.6.2017

Mötiäinen, mötky, kimalainen.. tällä söpöllä pullealla ja pörröisellä hyönteisystävällä on monta nimeä. Suomessa elää kaikkiaan noin kolmekymmentä erilaista kimalaislajia. Kimalaisen muotoja, kun katselee niin pakko miettiä, miten se pystyy edes lentämään

Pajut ovat erittäin tärkeitä kimalaisille, erityisesti kevätaikaan kun tarjolla ei ole muualla mettä ja siksi olisi hyvä ettei kaikkia pajupusikoita kaadettaisi tai myrkytettäisi, vaan jätettäisiin kimalaisille ravintopaikkoja. Kimalaiset muun muassa huolehtivat mustikkasadon pölytyksistä.

Kevätperennoista imikät ovat ehdottomasti kimalaisten mieleen ja siksi toivonkin, että kun puhutaan paljon ilmaston lämpenemisestä ja mehiläiskuolemista niin toivon, että jokainen lukija hankkisi puutarhaansa imikän ja sitä kautta turvaisi meidän kimalaisten eloa.

Taimistojen valikoimiin kuuluu yleensä yksi tai kaksi imikkää, ja usein myynnissä on 'Mrs Moon'-lajike. Ostajien kannattaakin tiedustella imiköitä ja toivoa niitä myyntiin. Oikeastaan kimalaisille sen lajikkeen tai lajin ei ole väliksi. Imikät myös risteytyvät puutarhassa ja tuloksena on joukko siemenentaimia, joista voi valita parhaimmat jatkokasvatukseen. Mitään joukkoryntäystä siementaimista ei kannata pelätä, hyvin satunnaisia siementaimia ilmestyy, mikäli olosuhteet ovat edulliset ja imikän kasvutapa on myös hillitty. Paitsi punaimikkä on selkeästi muita nopeakasvuisempi ja rotevampi, muttei sekään ole hallitsematon. Punaimikkä sopii kokonsa puolesta  muiden suurien lehtiperennojen kaveriksi.

Imiköiden kuvat voivat olla sinisiä, sini-punaisia, vaaleanpunaisia, punaisia tai valkoisia. Lehdet puolestaan kokonaan hopeanharmaita, iso- tai pienipilkullisia, täysin tummanvihreitä, vaaleamman vihreitä ja lehdet isoja, pieniä, pitkulaisia tai leveitä. Mutta yhtä kaikki - kaikki ovat kimalaisille tärkeitä. Täältä blogista löytyy paljon imikkäjuttuja tunnisteella: Pulmonaria.

Imikät sopivat jaloangervojen ja kuunliljojen, sekä muiden puolivarjon kasvien kaveriksi. Täyteen auringonpaisteeseen ne eivät sovi, kun ne ovat nimenomaan metsäkasveja.


Lehtoimikkä
Pulmonaria obscura


'Mrs Moon'

Punaimikkä
Pulmonaria rubra

Punaimikkä
Pulmonaria rubra

Punaimikkä
Pulmonaria rubra

Punaimikkä
Pulmonaria rubra

Punaimikkä
Pulmonaria rubra

Pulmonaria angustifolia azurea


Pulmonaria angustifolia azurea




Kevään keltaisia

$
0
0

Kevätlinnunsilmä on levinnyt nurmikolle, taustalla kasvaa rentukkaa, 6.6.2017
Chrysosplenium alternifolium & Caltha palustris

Keltaiset lupiinit, siperiankurjenmiekat ja pionit saavat sydämeni sykkimään, mutta huomaan etten arvosta tarpeeksi näitä tavallisia keltaisia, vaikka keväisin juuri nämä keltaiset häikäisevät pihalla kilpaa auringon kanssa tai pilvisinä päivinä itse aurinkoina.

Mitä kevät olisi ilman näitä kestäviä häikäiseviä kasveja?  Varmasti paljon vaisumpaa, ja olipa talvi tai kevät millainen tahansa niin nämä kasvit ovat sinnikkoja ja kukkivat aina yhtä runsaasti.

Lumen ja jään keskelta tummat ja kiiltävät rentukan lehdet pilkistävät tai pienet häikäisevät kevätlinnunsilmät ovat valmiudessa, kun vähänkin tulisi lämpöä niin nekin olisivat kasvussa. Niitä seuraavat perässä tiivis mukulaleinikkikasvusto ja kevätvuohenjuuret, joka oli varmasti yksi ensimmäisiä puutarhakasveja joiden nimen opin lapsena. Kukkihan se koulun päättäjäisten aikoihin ja silloin teimme aina voikukista seppeleitä.

Rentukka
Caltha palustris


Mukulaleinikki
Ranunculus ficaria

Kevätvuohenjuuri
Doronicum orientale


Joskus kyse ei ole puutarhurin väriallergiasta tiettyä väriä kohtaan vaan väärästä sävystä. Kuunkeltaiset ternivuokot saavat huokailemaan, mutta keltavuokko ei sitä tee. Hassua miten pieni sävyvivahde voi olla niin merkityksellinen.
Perintöesikko
Primula
Perintöesikko
Primula


Punertavia varsia

$
0
0
Sudenmarja
28.5.2017Paris quadrifolia

Keväällä on kukkien lisäksi puutarhassa paljon nähtävää ja oma katse on hakeutunut kasvien kasvutapaan nousta maasta ja varsien värikkyyteen. Kevään kasviyhdistelmiä miettiessä voi myös valita taustakasviksi tai vierustoveriksi jonkun värikäs vartisen. Erityisesti punakukkaisilla jaloangervoilla on tunnetusti mieletön kevätväritys lehdissä, mutta tässä on muutama kiva vaihtoehto.

Sudenmarjat ovat meillä kotosuomessa luonnonvaraisia ja mikäli ei ole vaaraa, että joku laittaisi myrkyllisen marjan suuhunsa on sudenmarja loistava maanpeittokasvi ja voisin kuvitella miten upealta keltavuokko näyttäisi juuri sudenmarjan kaverina. Kultatesma-heinää onkin itse levinneenä siellä täällä sudenmarjan kasvuston seassa.

Sudenmarja
Paris quadrifolia

Kuolanpioni
Paeonia anomala

Puunjuurakkoa muistuttava kuolanpioni olisi kiva kaveri kevätvuohenjuurelle jos haluaa puna-keltaista sävyä, mutta lilakukkainen palloesikko olisi erityisen herkullinen pionin kaverina.

Tummalehtinen niittysinilatva korostaisi kauniisti vaikka keltakielokkia tai erilaisia valkovuokon erikoismuotoja.


Sinilatva
Polemonium yezoense 'Purple Rain Strain'

Korpi-imarteet ja saniaiset sopivat luonnollisesti yhteen imiköiden kaveriksi tai yksistään, onhan nämä nyt verrattomia ihan tällaisinaan.

Korpi-imarre
Phegopteris connectilis



Fredrikan puutarhassa

$
0
0


Lähdimme tutkimaan Wanhaa Porvoota heinäkuun puolivälissä ja ihastelimme kauniita koristeltuja puutaloja, pikkuliikkeitä, kapeita mukulakivikatuja ja taitavia somistuksia puotien ikkunoissa ja pihoilla. Sattumalta näimme kyltin jokiristeilystä ja se oli kyllä ihan huippu ja suosittelen lämpimästi sitä kaikille Porvoossa kävijöille.

Päivä oli lämmin ja paljon oli nähtävää, tunnelma oli ihana erityisesti silloin, kun pikkukaupunki alkoi hiljenemään ja kadut hiljenivät turistien askelista.







Tutkimusmatkamme jatkui kauemmas ja sattumalta löysimme J.L Runebergin (1804–1877) vaimon, Fredrikan (1807–1879) puutarhan, mihin oli iloksemme vapaa pääsy.

Tämä on niitä harvoja säilyneitä 1800-luvun kaupunkipuutarhoja, mitä on kunnostettu ja pyritty säilyttämään mahdollisimman lähelle alkuperäistä asuaan, niin muotojen kuin kasvienkin osalta. Puutarha oli erittäin hyvin hoidettu ja kaunis.

Puutarha on avoinna toukokuun alusta elokuun loppuun (vapaa pääsy). Puutarha löytyy osoitteesta Aleksanterinkatu 3, 03100 Porvoo. Lisätietoja: https://www.porvoo.fi/runebergin-koti



















Lapsille oli järjestetty mukava leikkipaikka piharakennuksesta entisaikojen puuhien parissa. Täällä asui muun muassa hevonen, possut ja hyvin tuotteliaat kanat. :)











Piippoja

$
0
0
Jättipoimulehti on yksi
aikaisimmista kasvuunlähtijöistä.

Täällä Länsi-Uudellamaalla Vihdissä on lumet sulaneet pieni tovi sitten. Parina päivänä on ollut tosi lämmintä, että ihan kuuma tuli, mutta nyt taas viileämpää.  Pihan yleisilme on mustanruskea, mutta satunnaisia vihreitä ja punaisia piippoja on havaittavissa jos oikein tarkasti penkkejä katselee. Kasvu on vielä maltillista ja iso osa kasveista odottelee vielä kasvupyrähdystä.

Rivitalopihamme heräilee kevääseen hitaasti siitäkin syystä, kun karvaiset koirantassut ovat tampanneet koko talven pihaa. Koko talven koirapojilla on ollut hauskat lumileikit, mutta kasvien tarpeeksi kasvettua leikkirieha keskittyy nurmikolle. Harmittavasti krookuksia ja muita kevätsipulikasveja on turha kasvatella, kun niiden päälle aina joku istahtaa. Perennat kestävät paremmin koirien touhuja.

Haravoin pihan ja enimmät lehdet penkistä, mutta varsinainen kevätsiivous saa vielä odotella inspiraatiota ja lämmintä päivää. Vilu voi vielä kasveille tulla ja vanhat kasvustot hieman suojaa uutta ja herkkää uutta kasvustoa kylmältä ja erityisesti karvaisilta tassuilta, jotka eivät vielä osaa kasveja varoa tässä vaiheessa.

Valkovihreäkirjavan maksaruohon lehtien
ulkopinnoilla on hieman punaa

Pikku-pihlaja-angervot lehdet ovat
aluksi räiskyvän punaiset

Valkoinen aitoukonhattu on valmiina
nopeaan kasvuun.

Kuunkeltainen kullero on kasvanut jo mukavankokoiseksi mättääksi. Vähän jo himottaisi jakaa.

Tummalehtinen kurjenpolvi on sekin räiskyvän punainen vielä tässä vaiheessa.

Kevätkaihonkukka

Kevätistutuksiin viime keväänä ostettu helmililja pinnistää maasta.

Piikkiaraliassa on häivähdys vihreää
ja muurahainen.


Sinivuokko sai lämpimän turkin ylleen. :)



Ostoksia ja köynnöskaari

$
0
0
Lehtosalvia

Lauantaina HongKong-tavaratalosta tarttui mukaan pari perennaa - siellä oli rullakot täynnä erilaisia perennoja, mutta kun on kauan harrastanut ja monia kasvattanut, ja kasvattaa edelleen niin ei tahdo enää ihan uusia tuttavuuksia löytyä tavan marketeista.

Valkokukkaista ja vaaleanpunaista lehtosalviaa olen muistaakseni joskus kasvattanut pariinkin kertaan, mutta sille ei savisesta ja hieman varjoisassa Etelä-Pohjanmaan pihasta löytynyt sopivaa soppea eikä siellä viihtynyt erityisen hyvin. Kokeilen nyt täällä etelässä kasvattaa, kun täällä maa on muhevaa hiekkamultaa.

Ihan uusi tuttavuus löytyi tästä ritarinkannuksesta ja lajikenimeltään se on 'Casablanca'. Kovin niukasti lapussa oli tietoa, mutta netistä löytyikin, että kasvutavaltaan olisi enemmän "pensastava" eli monihaarainen ja kasvukorkeus siinä metrin, vähän reilu, luokkaa. Ilmeisesti ulkomailla kasvatetaan näitä Belladonna-ryhmän ritarinkannuksia paljolti leikkokukkina ja sitä myöden yksivuotisena, vaikka monivuotsesta olisi kyse, ainakin jossain päin maailmaa. Kokeillaan miten käy - hintakin oli ihan passeli 2,99€.  Hauska kokeilla miten käy!

Delphinium x belladonna 'Casablanca'


Köynnöskaaresta haaveilin jo viime kesänä kun imukärhivilliviini innostui niin hurjasti kasvamaan ja kun sille ei ollut mitään kiipeilyalustaa tarjolla kun laho mänty kaadettiin pois. Villiviini kiipeili aidan päälle ja takertui perennoihin ja pensaisiin. Sääli olisi heittää hukkaan näin kaunista kasvia ja nyt se saa köynnöskaaren valloittaa ja sitä myöden pihalle tulee ehkä vähän lisää yksityisyyttäkin.

Honkkarissa kaari maksoi noin 50€ ja nuo sivut oli jo valmiiksi koottu, joten tarvitsi vain yläosan kaari koota. Vaikuttaa tukevalta tämä kaari. Tehdään sitten kesän edetessä sille vähän kivempi ympäristö.

Viime vuoden pääsiäisnarsisst (Tete-a-Tete) pilkistää aidantauspenkin takaa. Istuttelin sipuli maahan viime kesänä ja kevyesti mursin multapaakusta sipuleita erilleen.

Narcissus 'Tete-a-Tete'

Geranium macrorrhizum

Punalehtisen koristeomenapuu 'Rudolf' in alla purppurakeijunkukat ja tuoksukurjenpolvet ovat talven jäljiltä kivannäköiset.

Heuchera 'Palace Purple'


Rungollinen mustaherukka on elinvoimaisen näköinen ja samaten viime keväänä istutetut pensasmustikat. Myös vanhempi puutarha-apuri täytti tässä kuussa 9-vuotta ja sekin on täynnä elinvoimaa. Syksyllä Jekulta löydettiin pahalaatuinen kasvain alavatsasta ja edessä oli hätäleikkaus.

Leikkaus meni hyvin, mutta haava tulehtui ja koko kasvainasian hoitamisessa meni parisen kuukautta aikaa ja  syyskuun jälkeen en sitten enää päässyt suureen puutarhaan käymään. Siellä tosin kyllä tein puutarhahommat jo syyskuulla siihen malliin, että jos en ehdikään tulla ja se oli kyllä kuin aavistus -  kasvain kun löytyi sitten seuraavalla viikolla. Tärkeintähän oli tottakai puutarha-apurin vointi ja tervehtyminen.

Se onkin parkkeerannut kasvilavaan jo pitemmän aikaa, kun siinä pysyy kuivana. Välillä se popsii suuhunsa sokerimuurahaisia, kuten tuossa kuvassakin yhtä uhriaan tiiviisti katsellaan seuraa.


Kasvitilaus: Viherpeukalot

$
0
0
Hosta 'Luna Moth'
Kuva © Viherpeukalot
Näppäilin kuukausi sitten tilausta Viherpeukaloille -  ihan pientä vain tilasin pitkästä aikaa. Isossa puutarhassa on sen verran paljon uudistettavaa ja vanhojen alueiden isompia remontteja, että olen yrittänyt pitää tilaus-näpit kurissa. Mutta joskus kiusaukselle pitää antaa periksi.

Nämä tilaamani kuunliljat kuuluvat kokoluokitukseen S ja M, ja lisää kokoluokituksista voit lukea tästä:  http://quutamopuutarha.blogspot.fi/2012/07/kuunliljojen-kokoluokitus.html

Erityisesti tämä'Luna Moth'jäi kutkuttelemaan, kun se on väriltään sellainen ettei noita leveästi keltaraitaisia puutarhassa kovin montaa ole.  Hinta ei ollut pahakaan 16,95€/3kpl (juurakoina toimittavat).

'First Frost'
tyylisiä kuunliljoja jo kasvaakin, mutta ne ovat aika hidaskasvuisia ja uusi lajike aina kiinnostaa. Kolmen juurakon pakkaus oli 14,95€.

Hosta Library:  Luna Moth


Kasvattaja: Bill Meyer
Alkuperä: 'Parky's Prize' sport
Koko: S/M

"Luna Moth' is a wide-margined sport of Jim Hawes''Parky's Prize', which is itself a sport of 'Birchwood Parky's Gold'. It is a great little plant with limey-gold margins and narrow medium green centers that grows as well as its two predecessors. Bill says this one is so easy to grow you could probably toss it on the ground and let it root itself in. As foolproof as it is attractive, 'Luna Moth' is a plant for any garden. It won't disappoint."  /My Hostas Database


Hosta Library: Firn Line

Kasvattaja: Gerard Heemskerk 2012
Alkuperä: 'First Frost' sport
Koko: M


"Thick blue leaves have a very wide yellow-green border that quickly turns white on this H. 'First Frost' sport... said to be different from 'Blue Ivory' or 'Great Escape' but appearance is very similar." /My Hostas Database

Hosta 'Firn Line'
Kuva © Viherpeukalot

Erilaisia tiikerinliljoja on tullut kasvatettua ja 'White Twinkle'nkin joskus tilasin Eurobulbilta, mutta niistä sipuleista kasvoi haaleankeltaisia. Mmyös vaaleanpunaisia ja keltaisia tiikerinliljoja olen kasvattanut ja ne ovat kyllä kestäviä. Savimaassa tosin jäävät lyhytikäisemmäksi.  Viherpeukaloiden hinta oli varsin edukas 12,95€/ 10 sipulia


Kuva © Viherpeukalot


Viewing all 340 articles
Browse latest View live